Matka Uuteen-Seelantiin osa 1: Eteläsaari

Matka Uuteen-Seelantiin osa 1: Eteläsaari

Olimme viisi viikkoa Uudessa-Seelannissa osana maailmanympärimatkaamme. Nämä olivat matkapäivät 189 – 221 ja kohdistuivat helmi-maaliskuulle. Matka Uuteen-Seelantiin ei mennyt mutkitta, sillä jäimme reissumme aikana jumiin Uuteen-Seelantiin koronapandemian vuoksi. Kerkesimme kuitenkin toteuttamaan koko alkuperäisen reittisuunnitelmamme Aucklandia lukuunottamatta. Kirjoitan reissustamme yleisellä tasolla kahdessa osassa. Tästä ensimmäisestä kirjoituksesta löydät Uuden-Seelannin ydintiedot, reittisuunnitelmamme, asiaa liikkumisesta ja lyhyen kuvauksen Eteläsaaren kohteistamme. Toisessa osassa on luvassa Pohjoissaaren kohteemme, miten majoituimme, reissuyhteenveto ja reissumme budjettiseuranta.

Kriittinen pala historiaa, joka matkailijan on hyvä tiedostaa

Uusi-Seelanti jakautuu kahdelle pääsaarelle, jonka lisäksi maahan kuuluu satoja pienempiä saaria. Polynesialaiset Maorien esi-isät asuttivat pääsaaret 900-luvulla. Eurooppalaiset saapuivat Uuteen-Seelantiin 1700-luvun loppupuolella. He toivat mukanaan tauteja, joihin maoreilla ei ollut vastustuskykyä, sekä eläimiä, jotka eivät olleet natiiveja saarelle. 1800-luvun puolivälissä Maorit luovuttivat Uuden-Seelannin hallinnon sydäntä raastavasti Britannialle. Allekirjoitettu sopimus oli maoriksi ja englanniksi erilainen, jonka vuoksi maorit kokivat tulleensa petetyksi. Tästä aiheutui sota Britannian ja maorien välillä, jonka seurauksena maorit menettivät suurimman osan maistaan. Paha veri on läsnä tänä päivänäkin ja historia on hyvä tiedostaa Uudessa-Seelannissa liikkuessa.

Aiheeseen voi tutustua Wellingtonin mahtavassa Te Papa museossa

Faktoja Uudesta-Seelannista

  • Asukasluku: 4,5 miljoonaa. 75 % asukkaista asuu pohjoissaarella, mikä tarkoittaa noin 3,5 miljoonaa asukasta. 30% Uuden-Seelannin asukkaista asuu Aucklandissa (1,3 milj. asukasta), joka on melko hullu prosentti!
  • Pääkaupunki: Wellington (410 000 asukasta).
  • Viralliset kielet: Englanti ja Maori
  • Viisumi: Matkustuslupa tulee hankkia etukäteen! Suomen kansalainen saa 90-päivän viisumin.
  • Uskonto: ~ 50 % ei uskontoa, ~ 40 % kristinusko.
  • Valuutta: Uuden-Seelannin dollari (NZD)
  • Tippaaminen: Ei tarvitse
  • Muuta kiinnostavaa:
    • Etnisyys: 70 % eurooppalaisia, 17 % maoreja, 15 % aasialaisia, 10 % tyynenmeren valtioista
    • Britannian siirtomaa vuoteen 1931 asti. Nykypäivänä osa kansainyhteisöä, joten Yhdistyneen kuningaskunnan Elisabet II on vieläkin muodollisesti Uuden-Seelannin boss lady. Käytännössä ylin valta on kuitenkin pääministerillä.
    • Talous pyörii turismin, maanviljelyn ja karjanhoidon ympärillä.
    • Rugby on kirkkaasti suosituin urheilulaji ja Uusi-Seelanti on voittanut rugbyssa maailmanmestaruuden useampaan kertaan.
    • Uudessa-Seelannissa ei ole käärmeitä tai juuri muitakaan ihmiselle vaarallisia eläimiä, joten trekkailla voi rauhallisin mielin.

Matka Uuteen-Seelantiin – Tarinoita Instagramin kohokohdissa!

Uuden-Seelannin luonto on eeppinen, mutta ihmisen kädenjälki näkyy kaikkialla

Uuden-Seelannin luonto on tajunnan räjäyttävä – lumihuippuisia vuoria, tulivuoria, jäätiköitä, vesiputouksia, vuonoja, kuumia järviä, kraatterijärviä, geysirejä, koskia, rantoja, sademetsiä, kansallispuistoja ja paljon muuta! Luontomatkailu on turismin näkökulmasta maan ehdoton vetonaula. Osa maailmanparhaista luontopoluista sijaitsee Eteläsaarella Fiordlandissa (esim. Milford track ja Kepler track).

Ihmisen kädenjälki ei jää kuitenkaan huomaamatta. Metsiä on raivattu laitumiksi ja luonto on valjastettu tehokkaasti hyötykäyttöön. Vesivoimalaitospadot ovat muuttaneet jokien virtaamaa ja vaikeuttanut vaelluskalojen lisääntymistä. Metsästys ja vieraiden eläimien istuttaminen on aiheuttanut natiivien eläinlajien sukupuuttoja (esim. Moa) sekä ajanut osan lajeista sukupuuton partaalle (esim. Kiwi). Uusi-Seelanti on asettanut tavoitteeksi hävittää kaikki tuholaiseläimet (opossumit, rotat jne) maasta vuoteen 2050 mennessä. Aika näyttää miten tämä toteutuu käytännössä.

Lampaita Mount Manganui vuoren juurella Taurangassa Pohjoissaarella

Uuden-Seelannin reittisuunnitelma

Aloitimme Uuden-Seelannin reissumme lentämällä Australian Melbournesta Uuden-Seelannin eteläsaarelle Queenstowniin. Meillä oli karkea reittisuunnitelma maahan tullessa, mutta jätimme tilaa muuttaa suunnitelmia fiiliksen mukaan. Loppujen lopuksi eteläsaaren kohteemme olivat Queenstown, Wanaka, Mount Cook/Aoraki kansallispuisto, Christchurch, Blenheim ja Nelson. Nelsonista jatkoimme Pictoniin, josta otimme lautan Pohjoissaarelle Wellingtoniin. Pohjoissaarella kohteinamme olivat alunperin Wellington, Tongariron kansallispuisto, Rotorua ja Auckland. Taupo korvasi Aucklandin koronapandemian yltyessä, jonne jäimme myös viettämään Uuden-Seelannin lockdownia/karanteenia.

Liikkuminen Uudessa-Seelannissa

Liikuimme valtion pyörittämällä Intercity bussilla halki Uuden-Seelannin. Ajattelet ehkä, että mitä helvettiä liikuitte bussilla Uudessa-Seelannissa? Noh, käsitellään se aihe heti kärkeen. Olisimme varmasti liikkuneet autolla / campervanilla, mikäli minulla olisi B-kortti. Ajokortistani löytyy tällä hetkellä vain A-kirjain, joten alea iacta est (valintamme oli tehty).

Intercity bussien reittilinjat näkee Intercityn sivuilta. Ostimme Flexipass liput, johon latasimme 40-tuntia matkustusaikaa. Aika riitti koko reissun ajaksi. Hinnaksi lipuille tuli 200 euroa (328 NZD). Flexipassin matkat tulee varata etukäteen, mutta matkan voi perua/muuttaa viimeistään kaksi tuntia ennen lähtöä. Flexipass systeemi toimi itseasiassa tosi hyvin ja oli kustannustehokas, joten siitä isot plussat Intercitylle. Intercityn lisäksi bussilla matkustaminen onnistuu myös hop-on/hop-off tyylisillä bilebusseilla (kuten Kiwi Express), jotka viihdyttävät lähinnä nuoria dokaavia reppureissaajia. Kuulostaisi hyvältä jos olisin 10 vuotta nuorempi.

Ongelmat tulivat eteemme halutessamme tehdä vaelluksia, joissa polut alkoivat keskeltä ei mitään. Näistä mainittakoon Isthmus peak track, Mount Aspiringin alue, The Divide, Gillespie circuit ja muut Fiordlandin reitit. Yksityiset palveluntarjoajat tarjosivat aivan poskettomia hintoja. Esimerkkinä 20 kilometrin kyyti Knobs Flatilta The Dividelle 40 NZD per henkilö per suunta. Meno-paluu hinnaksi tuli siis 160 NZD kahdelta hengeltä eli 100 euroa. Get out of here! Bussilla matkustaminen on täysin mahdollista Uudessa-Seelannissa. Samalla joutuu kuitenkin hyväksymään, että kaikkialle ei pääse. Aina voi toki liftata jos on kärsivällisyyttä, seikkailuhenkeä ja ennen kaikkea aikaa.

Myös saarten välinen lautta kuului Flexipassiin

Bussimatkailu on halvempaa kuin autolla liikkuminen, mutta pelkästään hinnan perusteella päätöstä ei kannata tehdä. Auto ja campervan ovat joustavuudessaan voittamattomia. Vapaus mennä minne haluaa milloin haluaa, kurvata yöpymään freedom camp alueille (ilmaiset telttapaikat kylien ulkopuolella) ja ruokaostoksien helppous tulee ensimmäisenä mieleeni. Vaakani kallistuu autoilun puolelle, mutta valinta on sinun.

Uuden-Seelannin Eteläsaari

Eteläsaaren luonto on mykistävä; vuoria, rantoja, vuonoja, jäätiköitä, sademetsiä, maailman parhaimpia patikointireittejä ja maailman luokan viiniä. Extremelajeista löytyy benjihyppyä, laskuvarjohyppyä, riippuliitoa, koskenlaskua, alamäkipyöräilyä ja paljon muuta! Talvisin saari tarjoaa hulppeat olosuhteet lasketteluun. Asukkaita Eteläsaarella on vain noin miljoona, joten henkilökohtaista tilaa riittää tarpeeksi. Moni viettää Eteläsaarella oikeutetusti enemmän aikaa kuin Pohjoissaarella. Emme olleet tähän poikkeuksia, sillä olimme kolme viikkoa eteläsaarella ja kaksi viikkoa pohjoissaarella – jos siis laskee pois koronanjälkeisen ajan!

Lensimme eeppisen Fiordlandin yli saapuessamme Queenstowniin

Matka Uuteen-Seelantiin – Tarinoita Instagramin kohokohdissa!

Queenstown

Queenstownin ympäristö on kuvankaunis! Wakatipu-järvi ja lukuiset vuoret dominoivat näkymiä ja tarjoavat tekemistä. Queenstown on extremelajien mekka ja kaupungin vibat suorastaan uhkuvat adrenaliinia. Iltaisin Queenstown muuntautuu bilehelvetiksi eli ”Work hard play hard” pätee hyvin. Vietimme Queenstownissa neljä yötä. Lisää Queenstownista myöhemmin erillisessä kirjoituksessa.

Wanaka

Wanaka oli Uuden-Seelannin reissumme suosikki mesta. Kylää dominoivat järvi- ja vuoristonäkymät ovat mykistävän kauniit. Paikalliset kuvailevat Wanakan olevan kuin Queenstown parikymmentä vuotta sitten. Asukkaita piskuisessa Wanakassa on vain vajaa 10 000. Wanaka on ehdottomasti vähemmän kaupallinen kuin poronkuseman päässä oleva Queenstown. Wanakassa adrenaliinihirmut voivat lasketella, trekkailla, maastopyöräillä, kiipeillä, laskea koskea, suppailla, riippuliitää jne!

Meillä oli vain kaksi yötä aikaa Wanakassa, mutta olisimme voineet viettää siellä helposti viikon. Emme halunneet kävellä ultrakuuluisaa Roys Peakia väkijoukkojen vuoksi, joten valitsimme sen sijaan samankaltaisen Isthmus Peak trackin. Törmäsimme kuitenkin logistisiin haasteisiin, emmekä päässeet haluamaamme aikaan vaelluspolulle. Kaipasimme vapaapäivää tekemisen keskelle ja kylän kupeessa oleva Mount Iron tarjosi leppoisan kävelyn ja hienot näkymät lohdutuksena. Kylmä olut Wanaka-järven rannalla poisti loputkin harmitukset.

Aoraki / Mount Cookin kansallispuisto

Mount Cookin kansallispuisto (Maoriksi Aoraki) on yksi Uuden-Seelannin suosituimmista turistikohteista. Eeppistä jäätikkö- ja vuoristoympäristöä voi ihailla maasta, vuorien huipuilta tai vaikkapa helikopterista. Kansallispuistossa riittää trekkailtavaa kaikille! Olimme varanneet aikaa kokonaista viisi päivää. Tarkoituksenamme oli yöpyä ainoastaan teltassa, mutta hurrikaanilukemissa pyörivä myrsky pakotti meidät sisätiloihin odottamaan Muller Hutille pääsyä. Tästä lisää tulevassa blogikirjoituksessa!

Matka Uuteen-Seelantiin – Tarinoita Instagramin kohokohdissa!

Christchurch

Vietimme pari yötä Christchurchissa matkallamme Blenheimiin ja keskityimme lähinnä akkujen lataamiseen. Christchurchin keskusta tuhoutui miltei täysin vuosien 2010 ja 2011 maanjäristyksissä. Noin 80 % keskustan rakennuksista määrättiin purettaviksi. Kaupunkia uudelleenrakennetaan edelleen, joten nosturit olivat tuttu näky kadun kulmissa. Katutaide on vallannut raunioiden seinämät ja elävöittävät ympäristöä. Kaupunki oli varsin kuollut vierailumme aikana ja näimme lähinnä muita turisteja kaduilla. Christchurch oli mielenkiintoinen, mutta ei mikään must-visit kohde.

Blenheim

Uusi-Seelantilainen viini lienee monelle tuttua. Marlborough on Uuden-Seelannin isoin viinialue ja Blenheim on Marlboroughn isoin kaupunki. Marlboroughn suosituin turistiaktiviteetti on wine-trail, jossa kierretään pyörällä viinitilalta toiseen. Viinitilat järjestävät vierailijoille maisteluita edulliseen hintaan. Maistelu on yleensä jopa ilmainen, mikäli ostaa viinipullon mukaan (vink vink)! Blenheim oli mitäänsanomaton ja muistuttaa lähinnä Herttoniemen teollisuusaluetta. Vietimme Blenheimissä kolme yötä, mutta yksi tai kaksi yötä riittää hyvin. Mikäli viinitiloilla poikkeaminen ei kiinnosta, Marlboroughn alueen voi skipata kokonaan.

Nelson

Vietimme pari yötä Nelsonin kaupungissa. Nelsonia ympäröi kolme kansallispuistoa; Abel Tasman, Nelson lakes ja Kahurangi. Suunnittelimme alunperin vaeltavamme Abel Tasman Coast trackin. Päätimme kuitenkin skipata sen, käveltyämme kahdeksan päivää kestäneen Great Ocean Walkin Australiassa muutamaa viikkoa aiemmin. Vaelluksien profiili on jokseenkin samanlainen.

Suurin osa Uuden-Seelannin humalasta tulee Nelsonin alueelta, jonka vuoksi ympäristöstä löytyy tusinoittain käsityöläispanimoita. Nelsonissa on omaksuttu Marlboroughsta tuttu konsepti, jossa pyörällä voi polkea beer trailia pitkin panimosta toiseen. Olin tästä innoissani, kunnes tajusimme panimoiden olevan kiinni sunnuntaisin. Muutamat kaupasta ostetut loistavat käsityöläisoluet toivat kuitenkin lohtua. Nelson oli kiva mesta jonka vierailua ei kadu, mutta ei jäänyt myöskään kaipaamaan.

Uuden-Seelannin matka jatkuu myöhemmin toisessa osassa. Luvassa asiaa Pohjoissaaren kohteistamme, miten majoituimme, loppufiilikset ja koko reissumme budjettiseuranta.

8
Osallistu keskusteluun

avatar
7 Kommenttiketju
1 Kommentitketjun vastaukset
0 Seuraajat
 
Eniten reagointeja
Kuumin kommenttiketju
8 Kommentoineet henkilöt
Teija / Lähdetään TaasSuvi / Suvin matkassaSandra / Terveiset päiväntasaajaltaPirkko / MeriharakkaEveliina | Korkkarit rinkassa Hiljattain kommentoineet henkilöt
  Tilaa  
uusimmat vanhimmat Äänestetyin
Ilmoita
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Vierailija

Nuo Uuden-Seelannin maisemat ovat kyllä aivan maagisen hienoja. Olisi kiva lukea tarkemmin noista patikoista. Mitkä olivat omia suosikkejanne?

Tiina Johanna / Kookospalmun Alla
Vierailija

Uusi-Seelanti on niin upea! Noille maisemille ei vain vedä vertoja mikään. Toivottavasti vielä pian pääsisi itsekin saariin tutustumaan, oikein ajan kanssa. Mielenkiintoista myös lukea postausta julkisilla kulkemisen kannalta, sillä itse en omista minkäänlaista ajokorttia, joten auto ei olisi edes vaihtoehto, ellei mukaani lähde erillistä kuskia, heh. Hyvä tietää, että busseillakin pääsee siis kohtalaisen hyvin kuitenkin liikkumaan mielekkäisiin paikkoihin. 🙂

Eveliina | Korkkarit rinkassa
Vierailija

Monet näistä kohtetista ovat tuttuja minullekin. Jäätikkö vierailut olisin näin jälkiviisaana voinut jättää väliin ja käydä mielummin tutustumassa esimerkiksi tuolla Mount Cookilla. Harmittaa myös se, etten rohjennut käydä hyppäämässä laskuvarjohyppyä. Wanaka oli ihan omakin suosikkimesta! Kuljin silloin 2015 vuonna Naked-busseilla tyytyväisenä ja koin sen edulliseksi, mahtaakohan tätä firmaa vielä olla?

Pirkko / Meriharakka
Vierailija

Queenstown todellakin on kuvankaunis. Majoituimme järven rannalla paikkaan, jossa hotellihuoneen parvekkeelta näkyi järvi ja vuoret ja illallakaan emme olleet malttaa sulkea verhoja, sillä näkymä oli vaan niin … mykistävä!
Uudessa Seelannissa noiden kaikkien aktiviteettien tiimoilta tuli kyllä mieleen, että siellä olisi kannattanut käydä vuosikymmeniä aiemmin, sillä lähempänä eläkeikää benjihypyt eivät oikein enää houkutelleet ja monet muutkin olisivat vaatineet enemmän heittäytymistä, riskinottoa ja fyysistä kuntoa. Mutta kauneus säilyy vaikkei kaikkea enää haluakaan tehdä.

Sandra / Terveiset päiväntasaajalta
Vierailija

No hhuuhhuh! Nuo maisemat on ihan käsittämättömiä! Aoraki näyttää ihan sellaiselta paikalta, jonne mun on päästävä jos Uuteen-Seelantiin päädyn. Tuo bussi kuulostaa kätevältä, vaikkakin sitten oma auto olisi tottakai kaikista helpoin!

Suvi / Suvin matkassa
Vierailija

Siis en kestä miten upeita kuvia, niiden perusteella tuli kova tarve päästä Uuteen-Seelantiin 🙂 Varmasti mahtava paikka, ja kiva olisi joskus päästä käymään.

Teija / Lähdetään Taas
Vierailija

Oi että kun pääsisikin jo vaikka ensi vuonna pidemmällekin reissuun. Tai vaikka sitä seuraavana. Uudessa-Seelannissa en ole koskaan käynyt, ja se kyllä kiinnostaisi kovasti. Näyttää tosi upealta.

Close Menu