Lentäminen ilman ahdistusta

Lentäminen ilman ahdistusta

Tämä on ensimmäinen osa vastuulliseen matkustamiseen keskittyvästä kirjoitussarjasta. Tavoitteenani on tutkia, mitä vastuullinen matkustaminen ylipäätänsä on. Toivon samalla oppivani uusia asioita, jotka muokkaavat matkailutapojani vastuullisemmaksi. Ensimmäisessä blogikirjoituksessani pohdin lentämistä suomalaisten näkökulmasta. Reflektoin matkakokemuksiani läpi blogikirjoituksen. Kirjoituksen lopusta löytyy oppimiani vinkkejä, miten lentäminen onnistuu mahdollisimman vastuullisesti.

Alustus

Lentäminen, oi lentäminen. Tapa, joka oli ennen mediaseksikästä, on nykyään lähinnä kirosana. Ei se nyt samalla tasolla vielä ole kuin röökin poltto, mutta ollaan kuitenkin aika lähellä. Reissaajalle lentäminen on usein pakollinen paha, varsinkin mikäli asuu periferiassa Suomessa. Lähimatkustaminen Suomessa onnistuu vielä näppärästi ilman lentoja, mutta kaukomatkustaminen on ainakin talvilomalaisille miltei toivotonta.

Suomen talven masentavasta pimeydestä ei yksinkertaisesti pääse valohoitoon ilman lentoa. Ei se työpöydän kulmassa nököttävä kirkasvalolamppu ole sama asia kuin aurinko. Lentämisen järkevyys muihin kulkuvälineisiin nähden pitää kyseenalaistaa aina ostopäätöstä tehtäessä. Minä en kuitenkaan hyväksy tulevaisuutta, jossa vietän talvilomani lähimatkaillen loskassa Tampereella. Minulle on aivan sama kestääkö juna Tampereelle tunnin vai kaksi, koska en Tampereelle ikinä lentäisi.

Kirkasvalolamppu ei korvaa aurinkoa

Eri liikennevälineiden hiilidioksipäästöt

Käytin löytämääni Maaseudun tulevaisuuden infograafia ymmärtääkseni paremmin eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöt. Juna näyttäisi olevan kirkkaasti ekologisin tapa liikkua ja lentäminen vähemmän yllättävästi kaikkein saastuttavin liikennemuoto. Olin hieman yllättynyt kuinka saastuttavaa laivamatkailu on. Suomalaisilla riittää haastetta suosituimpien lomakohteiden vaatiessa joko lennon tai laivamatkan.

Huomion arvoista on, että infograafissa lennoille on käytetty 60% täyttöastetta, joka on mielestäni kovin alhainen. Esimerkiksi lokakuussa 2019 Norwegian Airin täyttöaste oli 87%, joten yhden hengen suhteutetut hiilidioksidipäästöt olisivat tuolla täyttöasteella huomattavasti alhaisemmat kuin infograafissa. Muidenkin liikennevälineiden osalta olisi varmasti kommentoimisen varaa, mutta olen luottavainen, että infograafi antaa oikean suunnan päästöille. Olen lisännyt päästövertailun liikennevälineittäin alle.

(c) Maaseudun tulevaisuus. Lähde linkki kuvassa

Grafiikassa kulkuneuvojen polttoaineenkulutus perustuu VTT:n Lipasto-tietokantaan. Polttomoottoriautossa on käytetty pohjana Suomen ajoneuvokannan keskimääräistä ikää. Laiva on autolautta. Lentokoneiden täyttöasteeksi on oletettu 60 prosenttia.

Maaseudun Tulevaisuus

Juna

  • Juna on kaikkein ekologisin liikenneväline matkustaa.
  • Junakyyti saastuttaa yhdeltä hengeltä:
    • 26 kertaa vähemmän kuin bussi
    • 88 kertaa vähemmän kuin autokyyti, eli 22 kertaa vähemmän per henki mikäli auton kyydissä on neljä henkeä
    • 97 kertaa vähemmän kuin potkurikone
    • 136 kertaa vähemmän kuin laiva
    • 207 kertaa vähemmän kuin suihkukone

Auto

  • Auto on toiseksi ekologisin liikenneväline matkustaa, mikäli autossa on neljä henkeä. Muutoin auto on kolmanneksi ekologisin liikenneväline matkustaa.
  • Tavanomainen auto saastuttaa yhden hengen ollessa kyydissä:
    • 88 kertaa enemmän kuin juna
    • Reilu kolme kertaa enemmän kuin bussi
    • Vähän vähemmän kuin potkurilentokone
    • Vajaa puolet vähemmän kuin laiva
    • Reilu 2 kertaa vähemmän kuin suihkukone
  • Tavanomainen auto saastuttaa neljän hengen ollessa kyydissä:
    • 22 kertaa enemmän kuin juna
    • Vähän vähemmän kuin bussi
    • Reilu neljä kertaa vähemmän kuin potkurikone
    • Yli kuusi kertaa vähemmän kuin laiva
    • Yli yhdeksän kertaa vähemmän kuin suihkukone

Bussi

  • Bussi on joko toiseksi tai kolmanneksi ekologisin liikenneväline matkustaa. Bussi on toiseksi ekologisin tapa matkustaa, mikäli ei löydä neljän hengen autokyytiä.
  • Bussimatka saastuttaa yhdeltä hengeltä:
    • 26 kertaa enemmän kuin juna
    • Reilu kolme kertaa vähemmän kuin autokyyti. Mikäli autossa on neljä henkeä, bussimatka saastuttaa jopa hieman enemmän
    • Vajaa neljä kertaa vähemmän kuin potkurilentokone
    • Reilu kuusi kertaa vähemmän kuin laiva
    • Reilu yhdeksän kertaa vähemmän kuin suihkukone

Lentäminen (potkurikone)

  • Potkurikone on neljänneksi ekologisin tapa matkustaa ja kolmanneksi saastuttavin tapa matkustaa.
  • Potkurikone saastuttaa yhdeltä hengeltä:
    • 97 kertaa enemmän kuin juna
    • Vajaa neljä kertaa enemmän kuin bussi
    • Vähän enemmän kuin autokyyti. Mikäli autossa on neljä henkeä, potkurikone saastuttaa vähän yli neljä kertaa enemmän kuin auto.
    • Vajaa puolet vähemmän kuin laiva
    • Yli kaksi kertaa vähemmän kuin suihkukone

Laiva

  • Laiva on viidenneksi ekologisin tapa matkustaa ja toiseksi saastuttavin tapa matkustaa.
  • Laivamatka saastuttaa yhdeltä hengeltä:
    • 136 kertaa enemmän kuin juna
    • Puolet enemmän kuin autokyyti. Mikäli autossa on neljä henkeä, laivamatka saastuttaa yli kuusi kertaa enemmän
    • Yli viisi kertaa enemmän kuin bussimatka
    • Vajaa puolet enemmän kuin potkurilentokone
    • Vajaa puolet vähemmän kuin suihkukone

Lentäminen (suihkukone)

  • Lentäminen on saastuttavin tapa matkustaa.
  • Lentäminen suihkukoneella saastuttaa yhdeltä hengeltä:
    • 207 kertaa enemmän kuin juna
    • Reilu kaksi kertaa enemmän kuin autokyyti. Mikäli autossa on neljä henkeä, lentäminen suihkukoneella saastuttaa reilu yhdeksän kertaa enemmän
    • Reilu kaksi kertaa enemmän kuin potkurilentokone
    • Vajaa kaksi kertaa enemmän kuin laiva

Vaihtoehdot lentämiselle suomalaisesta näkökulmasta

Vahvistimme edellisessä osiossa, että lentäminen on kaikkein saastuttavin tapa matkustaa laivamatkan ollessa toisena. Tämä ei mairittele suomalaisia, sillä ulkomaanmatkamme alkaa useimmiten joko lennolla tai laivamatkalla. Pohdin alla olevassa osiossa mitä julkisia liikkumistapoja meillä on käytettävissä ulkomaanmatkalle, mikäli eliminoimme lentämisen listalta.

Junalla itään tai länteen

Suomesta lähtiessä junalla matkustamisen mahdollisuudet ovat oikeastaan itä- ja länsinaapurien puolella. Baltiassa junaliikennettä ei ole paikoittain ollenkaan ja raideverkosto on muutenkin huonossa kunnossa. Olen kauan aikaa sitten ottanut mielenkiinnosta neuvostoaikaisen junan Riikasta Valkaan. Junan puiset penkit, pomppuinen matka ja korvia vihlova vaunujen meteli jättivät jälkeensä kullattuja muistoja. Mitään järkeä matkassa ei ollut, koska bussit ovat Baltiassa halpoja ja nopeita. Tulipahan yksi kokemus lisää.

Itä: Äiti Venäjä

Venäjä tarjoaa junamatkustajalle monia eri reittivaihtoehtoja. Pietariin porhaltaa Helsingistä Allegro-junalla kolmessa ja puolessa tunnissa. Pietarista menee junalla Moskovaan noin neljä tuntia. Moskovasta voi hypätä vaikka Trans-Siperian junan kyytiin, jolla pääsee suoralla kyydillä kuudessa päivässä Pekingiin asti. Moskovasta voi vaihtoehtoisesti jatkaa junalla seuraavat 24 tuntia vaikka Etelä-Venäjän Sochiin. Aikaa pitää siis varata runsaasti menopaluumatkalle, mikäli haluaa myös viettää aikaa junan ulkopuolella. Trans-Siperian kesäinen matka kiehtoo itseäni, mutta ainoastaan ilman oravanpyörän tuomaa painetta.

Venäjä ei taida olla kovin isolla osalla suomalaisista bucket-listin kärjessä pääosin historiallisista ja poliittisista syistä. Ennakkoluuloja Venäjää kohtaan on myös erittäin paljon. Olen itse käynyt Pietarissa futiksen MM-kisoissa 2018 ja myöhemmin samana vuonna Viipurissa normaalina turistina. Viihdyin oikein mainiosti molemmissa kaupungeissa ja menisin Venäjälle mielelläni uudestaan. Venäläinen ruoka on todella hyvää ja hintataso on suomalaisesta näkökulmasta katsoen edullinen. Venäjällä käydessä politiikka on syytä unohtaa ja keskittyä matkailemiseen politikoinnin sijasta.

Venäläiset ovat juroja, mutta niin ovat suomalaisetkin. Palvelu tuntuu usein suorastaan paskalta, mikäli odottaa amerikkalaistyylistä ystävällisyyttä. Se on osa Venäjän matkailun charmia. Venäläisten kanssa tulee parhaiten juttuun käyttäytymällä samalla tavalla kuin suomalaisten kanssa. Vodkan juominen venäläisen kanssa rikkoo viimeistään loputkin jäät.

Länsi: Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan

Lyhyt laivamatka Tukholmaan avaa samalla Ruotsin raideverkoston. Tukholmasta pääsee junalla Osloon ja Kööpenhaminaan kuudessa tunnissa. Kööpenhaminasta voi jatkaa viidessä tunnissa Hampuriin, joka avaa samalla koko Euroopan raideverkoston. Reilaaminen on mahtava vaihtoehto Euroopan matkailuun ja helppo toteuttaa vaikka kolmen viikon kesälomalla.

Asuin kolme vuotta Kööpenhaminassa, joten kaupungilla on oma paikkansa sydämessäni. Kööpenhaminaan pätee oikeastaan sama kuin moneen rantakaupunkiin Suomessa, eli se on ”kiva kesäkaupunki”. Kööpenhaminan talvi on vähän samankaltainen kuin pahin vaihe Suomen syksyssä. Lämpötila talvella on keskiarvolta pari astetta plussalla, merituuli on voimakas ja sade tulee vaakatasossa naamalle.

Laivalla lähelle tai kauas

Sitten on se yllättävän saastuttava laivamatkailu. Yleisimmät laivamatkat suomalaisille ovat Tukholman ja Tallinnan risteilyt. Laivalla örveltäminen ei kiinnosta minua ollenkaan, mutta ehkä eläkeläisenä veri vetää taas laineille. Laivamatkat tarjoavat tosin oivan tavan aloittaa reissu ja jatkaa eteenpäin Tukholmasta tai Tallinnasta. Molemmat kaupungit ovat itsessään myös todella viihdyttäviä. Euroopasta risteilyillä pääsee ylittämään jopa valtameriä. Mikäli ei lennä risteilyn alkupisteeseen, maateitse matkaamiseen pitää varata paljon aikaa. Risteilyn matkapäivät ovat hakattuna kiveen, joten risteilypäivät määrittävät lomapäivät eikä toisinpäin.

Kokeneemman travellerikaartin kertomat tarinat rahtilaivalla matkustamisesta tiskauksen hinnalla ovat nykyaikana mahdottomuuksia. Toki voit hakeutua oikeasti töihin erilaisille aluksille mikäli veri vetää merelle. Rahtilaivalla matkustaminen onnistuu myös kuluttajana, mutta ei halvalla. Rahtilaivalla henkilömatkustamista pidetään muuten hiilineutraalina, koska rahtilaivan lasti painaa niin paljon, että ihmisen paino ei merkittävästi lisää päästöjä. Lisää rahtilaivamatkustamisesta voi lukea tästä rantapallon artikkelista.

Tukholmassa voi tehdä muutakin kuin käydä Burger Kingissä ja mennä takaisin laivaan (2019)

Bussilla Baltian lävitse

Laivamatka on ainoa fiksu tapa aloittaa Baltian bussimatka. Tallinnan satamasta siirtyy helposti bussilla, sporalla, taksilla ja vaikka kävellen Tallinnan bussiasemalle. Bussiasemalta voi jatkaa matkaa sekä Viron sisällä, että syvemmälle Baltiaan. Baltian pääkaupungit on ripoteltu noin neljän tunnin bussimatkan välein. Viro ja Baltian maat kokonaisuudessaan ovat mielenkiintoisia matkakohteita. Henkilökohtainen Baltian suosikkini on Vilna. Vilnassa sekä kaupunki, että ihmiset ovat poikkeuksellisen kauniita. Ehkä siinä Svyturysin oluessa on jotain erikoista, joka aktivoi katsojan silmissä kauneusfiltterin.

Mikäli jatkaa Tallinnasta koko Baltian läpi Puolan Varsovaan ilman pysähdyksiä, matkalle pitää varata aikaa noin 18 tuntia. Puolasta pääsee jatkamaan näppärästi junalla ympäri Eurooppaa. Tämä on halvin tapa aloittaa Euroopan reilimatka. Käytin itse Baltian bussireittejä asuessani Puolassa. Matkani Suomeen olivat aina eeppisiä Jerikon reissuja, joille monet pyörittelevät päätänsä.

Ensimmäinen reittini oli mennä juna + bussi + laiva yhdistelmällä Puolan Katowicesta Helsinkiin ja takaisin. Aloitin matkan kuuden tunnin junalla Katowicesta Varsovaan, josta jatkoin bussilla Tallinnaan. Tallinnasta otin lautan Helsinkiin. Matkaan meni kokonaisuudessaan noin 30 tuntia yhteen suuntaan ilman muita pysähdyksiä kuin menopelin vaihtoja. Nukuin kerran myös muutaman tunnin Varsovan juna-asemalla kodittomien kanssa, koska missasin viimeisen junani takaisin Katowiceen! Hintaa reissulle tuli tuolloin 30 – 40 euroa suunta.

Toinen reittini oli juna + lento + juna/bussi yhdistelmä Katowicesta Helsinkiin. Aloitin matkani kymmenen tunnin yöjunalla Katowicesta Gdanskiin. Gdanskista lensin Wizzairilla Turkuun ja Turusta jatkoin opiskelijalipulla junalla/bussilla Helsinkiin. Matkaan meni muistaakseni noin 24 tuntia ja hintaa tälle reitille tuli 40 euroa suunta.

Reittien järkevyyttä on helppo kyseenalaistaa, mutta menopaluulipun hinta näille reissuille oli suunnilleen saman verran kuin kuukausivuokrani puolalaisessa opiskelija-asuntolassa. Norwegian Air ei lentänyt vielä tuohon aikaan Helsingistä Puolaan. Finnair ja LOT velottivat 200 – 300 euroa Varsovan lennoista ja Varsovaan minulla oli noin kuuden tunnin junamatka joka tapauksessa. Olin myös yleensä henkilökohtaisessa konkurssissa käydessäni Suomessa, joten jokainen säästetty euro merkitsi paljon.

Väliaikainen muuttaminen lähemmäksi matkakohteita

Suomalaiset voisivat halutessaan muuttaa EU:n sisällä ilman paperisotaa. Valoa Keski-Euroopassa on talvisin huomattavasti enemmän ja päivät ovat pidempiä. Pitempiaikainen oleskelu lähempänä matkakohteita on vastuullista matkailua parhaimmillaan. Lähimatkailu Keski-Euroopassa tarjoaa huomattavasti lisää mahdollisuuksia Suomeen nähden ja junalla pääsee käytännössä mihin vain. Bussilla pääsee niihin paikkoihin mihin juna ei mene. Lentäminen ei ole aina se paras tapa liikkua Keski-Euroopassa. Matkustin pääasiallisesti maateitse ympäri Eurooppaa asuessani Puolassa kaksi vuotta.

Suomalainen työttömyystuki on normaalisti voimassa, mikäli hakee töitä EU:n sisällä. EU:n ulkopuolelle muuttamiseen liittyy usein enemmän paperitöitä. Työlupaa ja työpaikkaa on usein vaikea saada. Kaikki on kuitenkin mahdollista, mikäli oikeasti haluaa jotain tarpeeksi paljon.

Lentämisen ilmapiiri

Palataan takaisin siihen kirottuun lentämiseen, mikäli muuttosuunnitelmat Keski-Eurooppaan eivät natsaa, Venäjän matkailu ei innosta ja pitkät Baltian bussimatkat eivät kiehdo. Lentäminen on suomalaisille usein se selkeästi paras tapa matkustaa ulkomaille ja ainoa käytännöllinen tapa päästä kaukolomalle. Pohdin lentämisen ilmapiiriä alla olevassa osiossa ja reflektoin tutusti omia näkemyksiäni.

Haluan myös alleviivata, että pitkäaikaiselle matkustajalle maateitse matkustaminen kaukomaille ei ole mahdottomuus. Alkuperäinen suunnitelmamme oli mennä Helsingistä maateitse Iraniin asti, mutta syksyn 2019 etätyöt muuttivat matkasuunnitelmaamme.

Lentäminen on suomalaisille usein se selkeästi paras tapa matkustaa ulkomaille ja ainoa käytännöllinen tapa päästä kaukolomalle.

Fakta by Janzu

Lentoahdistus

Lentäminen on saastuttavaa puuhaa, sillä noin 2% maailman kasvihuonepäästöistä aiheutuu lentämisestä. On mahtavaa, että ympäristön lämpenemisestä ja päästöistä puhutaan paljon. Vielä siistimpää on huomata, että asiat eivät tunnu enää jäävän ainoastaan puheeksi. Greta Thunbergin saarnat antavat huolille kasvot, joihin varsinkin nuorten on helppo samaistua. Sosiaalinen media boostaa sanomalle ennennäkemättömän suuren näkyvyyden verkostojen kautta.

Valitettavana lieveilmiönä ilmastohuolille on käsinkosketeltava ihmisten ahdistus ja paikoittainen sosiaalisen median boostaama joukkohysteria. Lentohäpeäkampanjat ja muu vastakkainasettelu vain pahentavat mahdollista ahdistusta. Osa keskusteluista tuntuu pyörivän juupas eipäs tyylisesti väitellen ilman, että yritetään edes löytää ratkaisuja. Tuntuu, että osa hyökkää todella aggressiivisesti jopa viha silmissään.

Meidän ei ole mitään järkeä vedota siihen, että Suomessa ei kannata tiputtaa hiilijalanjälkeä, koska jossain muualla saastutetaan kuitenkin enemmän. Kehittyneenä valtiona meillä on mahdollisuus näyttää esimerkkiä kehittyville valtioille, joilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia toimia. Nuorten ei tulisi syyttää vanhempia tietämättömyydestä, eikä vanhempien tulisi syyttää nuoria turhasta valittamisesta. Nuorissa on voima muuttaa asioita, niin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Meidän tulisi keskittyä katsomaan yhdessä eteenpäin ja tekemään muutoksia positiivisuuden kautta. Negatiivisuus vetää valitettavasti puoleensa negatiivisia asioita kun taas positiivisuus vetää puoleensa positiivisia asioita.

Vedetään siis kaikki syvään henkeä ja kunnioitetaan toinen toisiamme. Koitetaan olla päivittäin mahdollisimman positiivisia stressaamatta kaikesta mahdollisesta. Etsitään käsillä oleville ongelmillemme aina positiivinen kulma, jota työstämme eteenpäin syyttelemättä toisiamme. Tiedostetaan päivittäisten valintojemme vaikutukset ja minimoidaan päätöksistämme aiheutuva haitta ympäristölle. Nautitaan samalla elämästämme, koska ainakin tiettävästi meillä on vain yksi elämä. Mennään iloa ja onnellisuutta kohti joka päivä, vaikka paskamyrskyn lävitse!

Reissaajana ja työmatkailijana kannan vastuuni siitä, että lentäminen on omalta osaltani aiheuttanut elämäni aikana huomattavan määrän lentopäästöjä. Kannan myös yhtälälailla vastuuni siitä, että lentäminen tulee myös jatkossa aiheuttamaan lentopäästöjä. En missään nimessä vähättele lentämisestä aiheutuvia ongelmia. En myöskään tarkoita, että lentopäästöille ei pitäisi tehdä mitään. Minua fiksumpien ihmisten aika ja fokus pitää ohjata entistä enemmän innovoimaan ratkaisuja lentämisestä aiheutuvien ongelmien juurisyihin. Tutkimusta pitää tukea rahallisesti, jotta resurssit eivät ole ratkaisun esteenä. Olen varma, että ratkaisut löytyvät silloin kun vipuvarsi ja tahto on tarpeeksi suuri. Siihen asti minä kompensoin omat lentopäästöni.

Lentoverolla uusia innovaatioita?

Paraikaa Suomessa tapetilla oleva lentoveron kansalaisaloite on mielenkiintoinen. Mielestäni parhaimmillaan mahdolliset lentoverot voitaisiin ohjata innovaatioihin lentopäästöjen pienentämiseksi. Suomen valtio on jo osakkeenomistajana suorasti mukana ainakin yhdessä ratkaisussa, sillä Nesteellä on markkinoilla uusiutuviin raaka-aineisiin perustuva lentopolttoaine. Olen myös itse sijoittanut Nesteen osakkeisiin. Nesteen lentopolttoaineella voitaisiin saavuttaa 80 % vähennys tavanomaisen lentopetrolin kasvihuonepäästöihin verrattuna. Tämä olisi askel oikeeseen suuntaan, sillä ongelmamme ovat lentopäästöt, ei itse lentäminen.

Mikäli haluaisimme paremman omantunnon tekemättä ongelman juurisyylle mitään, mahdolliset lentoverot voitaisiin ohjata lyhentämättöminä lentopäästöjen kompensointiin. Tilanne jäätyisi paikoilleen Suomen lentopäästöjen osalta. En pidä tästä ratkaisusta, mutta se olisi parempi kuin ei mitään. Huonoimmillaan lentoverot menisivät hyvinvointivaltion muihin syövereihin. Tällöin kyseessä olisi vain viherpesty varainsiirto valtiolle, joka kerätään lentopäästöverukkeella kansalaisilta.

Kiinalaiset matkustavat enemmän ja enemmän

En ole niin naiivi, että olettaisin lentämisen vähenevän globaalisti, vaikka sulkisimme koko Suomen ilmatilan. Olen vankkumaton näkemyksessäni, että lentäminen kasvaa globaalisti vuosittain vielä pitkään. Aasian maiden talous ja keskiluokka nousee niin nopeasti, että uudet kuluttajat lähtevät matkustamaan sankoin joukoin ympäri maailmaa.

Kiina on ollut globaalin talouden veturi jo pitkään. Kasvavan keskiluokan uteliaisuus kommunistisen valtion rajojen ulkopuolelle kasvaa päivä päivältä. Laskentatavasta riippuen Kiina on 2019 joko suurin tai Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin talous maailmassa. Kiinalaisia on yli 1,4 miljardia, joista hämmästyttävästi vain kymmenellä prosentilla on passi. Eli toisin sanoen vain noin 140 miljoonalla kiinalaisella on passi.

Kiinassa on siis yli 1,2 miljardia kansalaista, eli yli 1 200 miljoonaa ihmistä, jotka eivät ole ikinä käyneet ulkomailla. Tämä on aivan mieletön luku itsessään! Kiinalaiset käyttävät jo nyt matkoillaan kaikista kansallisuuksista eniten rahaa. Kiinan keskiluokan kasvaessa kiihtyvää tahtia on aivan varmaa, että myös passihakemuksia lähetetään Pekingiin kiihtyvään tahtiin. Kuinkakohan moni kiinalaisista lentää ulkomaan kohteeseensa? Tämän vuoksi meidän tulisi keskittyä lentopäästöissä ongelmien juurisyiden ratkaisuihin eikä vain laastareihin kuten kompensointiin.

Kiinalaisten kasvava määrä on nähtävissä jo nyt maailmalla lähes jokaisessa isossa turistikohteessa – kuten myös Lapissa. Reppureissaajat ja länsimaalaiset turistit vaihtavat ja etsivät uusia paikkoja sitä mukaan, mitä kiinalaiset löytävät niitä. Koh Changin saaren Thai ravintoloitsijan sanoin ”Where there’s now Chinese, there’s no Farang anymore”.

Miten lentää mahdollisimman vastuullisesti

Minä tulen lentämään myös tulevaisuudessa, mutta haluan tehdä sen mahdollisimman vastuullisesti. Jaan alla keräämiäni vinkkejä, miten lentopäästöjä voi vähentää. Kaikkia vinkkejä ei ole aina mahdollista noudattaa, joten kannattaa pohtia lentopäästöjen rutiininomaista kompensointia.

  • Kyseenalaista lentämisen järkevyys muihin kulkuvälineisiin nähden ostopäätöstä tehtäessä.
    • Valitse muu julkinen liikenne aina kun se on järkevää. Valitse muu julkinen liikenne myös silloin, kun se on melkein yhtä järkevää kuin lentäminen. Suosi junamatkailua aina kun mahdollista!
    • Mikäli kyseessä on työmatka, mieti tarkkaan voiko sen hoitaa etänä.
    • Mikäli lentäminen on tämän jälkeen paras vaihtoehto, lennä kepein mielin ja kompensoi lentopäästösi.
  • Suosi suoria lentoja mahdollisimman paljon, jolloin lennetty kokonaismatka on lyhyempi.
  • Suosi lentoyhtiöitä, joilla on uusi laivue. Uudet lentokonemallit saastuttavat vähemmän kuin vanhat. Norwegian Airin laivue on maailman uusin tällä hetkellä.
  • Mikäli lennät, ole matkalla mahdollisimman pitkään. Älä lennä huviksesi ympäri maailman, vaan lennä ollaksesi mahdollisimman pitkään perillä matkakohteessa.
  • Laske- ja kompensoi lentopäästösi. Kompensaatiotapoja on monia. Tavoitteena on saada vähintään yhtä paljon päästöjä pois ilmasta, kuin mitä sinne lennosta aiheutuu. Maailmanympärimatkamme lentopäästöt kompensoidaan istuttamalla puita.
    • Puita voi istuttaa esimerkiksi voittoa tavoittelemattoman One tree planted järjestön kautta. Istuttamalla puita tukee samalla taistelua metsäkatoa vastaan ja tukee paikallisia yhteisöjä, eli saa käytännössä kolme kärpästä yhdellä iskulla.

Viimeisen kuulutuksen maailmanympärimatkan lentopäästöt kompensoidaan

Päästöjen kompensointi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ostamme vähintään omia lentopäästöjämme vastaavan pysyvien hiilinielujen lisäyksen. Päästöjen kompensoinnin ei tarvitse missään nimessä rajoittua pelkästään lentopäästöihin. Satun inspiroimana, maailmanympärimatkastamme aiheutuvat lentopäästöt kompensoidaan istuttamalla puita. Käyn läpi myöhemmin tässä artikkelissa, miten olen laskenut lentopäästömme ja tarvittavien puiden määrän.

Puut sitovat itseensä elinkaarensa aikana ison määrän ilmassa olevaa hiilidioksidia ja tuottavat samalla meille elintärkeää happea. Lentopäästöt kompensoituvat puiden kokonaiselinkaaren aikana, eli varsin hitaasti. Positiivinen puoli on se, että puut putsaavat ilmaa maapallolla vielä sen jälkeen, kun minä en ole enää saastuttamassa sitä. Tämä on myös omalta osaltamme vastalause globaalisti edelleen kiihtyvään metsäkatoon, joka itsessään kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Tyyli lentopäästöjen kompensaatiolle on vapaa. Pääasia, että asialle tehdään yhdessä jotain eikä vain huudella toisillemme.

Miten olen laskenut lentopäästöjen kompensointimäärän?

Oletin, että olisi ollut nopeaa laskea, kuinka monta puuta tarvitsee istuttaa kompensoidaksemme lentopäästömme. Olin kuitenkin väärässä. Yritin etsiä puun elinkaaren aikana sitomaa keskiarvo hiilidioksidimäärää, mutta en löytänyt muuta kuin muutamia laskelmia satunnaisilta keskustelupalstoilta. Päätin siis laskea puun sitoman keskimääräisen hiilidioksidimäärän itse. Laskutoimitukseen on varmasti nopeampi tapa, mutta tämä oli minun tapani. Oli hauska myöhemmin huomata, että laskelmani olivat hyvin linjassa keskustelupalstoilta löytämieni laskelmien kanssa.

Paikoittain olen mennyt pitkälti mutusummien kanssa. Laskennallisesti olen kuitenkin luottavainen, että istutettavat puut kuittaavat varmasti lentopäästömme. Tarkoitukseni ei ollut rakentaa kuurakettia, vaan saada viitteellinen summa puiden istuttamista varten. Laskutoimitus on tehty yhden henkilön päästöille.

1. Olen käyttänyt kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön laskuria laskeakseni lentopäästöt jokaiselle vuoden 2019 lennollemme. Olen varmuuden vuoksi triplannut päästöjen määrän, mikäli järjestöllä olisi jostain syystä insentiiviä raportoida todellista alhaisempia päästömääriä. Oletan tämän olevan turhaa, mutta tässä tapauksessa enemmän puita on parempi. Vuoden 2019 aikaiset lentopäästöt ovat laskurin mukaan 2 944 kg, joten triplattu määrä on 8 832 kg.

2. Olen ottanut luonnonvarakeskuksen sivuilta viitteellisen summan, kuinka paljon puukuutiometri sitoo hiilidioksidia ilmasta elinkaarensa aikana. Tuo summa on 900 kiloa hiilidioksidia.

3. Metsäteollisuuden sivulta otin tiedon, että yhdestä tukkipuusta saa harvoin puukuutiometriä. Tästä teen puhtaasti olettaman, että kahdesta tukkipuusta saa puukuutiometrin. Tämän jälkeen voin laskennallisesta näkökulmasta olettaa yhden puun poistavan 450 kiloa hiilidioksidia elinkaarensa aikana.

4. Vuoden 2019 lentopäästöihimme tarvitsemme reilun virhemarginaalin kanssa siis 8 832 kg / 450 kg = 19,62 puuta per henkilö.

5. Päätän istuttaa kerralla 100 puuta, joka on siis 100 x 450 kg = 45 000 kg lentopäästöjä. Tästä jää 80 puuta reserviin menneitä ja tulevia lentopäästöjä kuittaamaan. Satu päätti istuttaa 111 puuta vuonna 2019 ja istuttaa toiset 111 puuta vuonna 2020.

6. Puut istutetaan voittoatavoittelemattoman järjestön kautta (One tree planted). Yhden istutetun puun hinta on yksi dollari, joten hinnaksi sadalle puulle tulee 100 dollaria. Satu istutti puut Borneon alueille, jossa kävimme elokuussa 2019. Halusin istuttaa myös omat puuni Borneon alueelle, mutta klikkasin One tree plantedin sivuilla väärää linkkiä! Tämän seurauksena rahani menivät kollektiiviseen rahastoon, josta rahat menevät kiireellisimpiin projekteihin.

Voinko siis lentää ilman ahdistusta?

Olen täysin sinut lentämisen kanssa, mutta pyrin lentämään jatkossa mahdollisimman vastuullisesti. En ole ollut mallioppilas lentämisen suhteen, enkä kokonaiskuvassa vastuullisuuden suhteen muutenkaan. Kompensoin jatkossa vapaaehtoisesti kaikki lentopäästöni, myös maailmanympärimatkamme jälkeen. Minulla on myös vankkumaton luotto, että teknologiset innovaatiot pienentävät lentopäästöjämme huomattavasti tulevaisuudessa. En siis koe ahdistusta tulevaisuudesta vaan olen positiivinen, onnellinen ja nautin elämästä kuten aina.

Minulla on sellainen kimalle kuvitteellisessa kristallipallossani, että tämä vastuulliseen matkustamiseen keskittyvä kirjoitussarja tulee olemaan minulle merkityksellinen asia. Luulen, että muutos vie minua entistä paremmalle polulle. Tiedon ei tarvitse lisätä tuskaa, eikä päätä tarvitse haudata maahan. Toivottavasti tämä kirjoitus auttaa jotain toistakin – edes vähän.

One love (what about one heart)
One heart (what about love)
Let’s get together and feel alright (I’m pleading to mankind)

Bob Marley

Positiivisuuden kautta, my friends.

20
Osallistu keskusteluun

avatar
10 Kommenttiketju
10 Kommentitketjun vastaukset
0 Seuraajat
 
Eniten reagointeja
Kuumin kommenttiketju
11 Kommentoineet henkilöt
JanzuAnna | Muuttolintu.comSandra NenonenSari / matkalla lähelle tai kauasTerhi Hiljattain kommentoineet henkilöt
  Tilaa  
uusimmat vanhimmat Äänestetyin
Ilmoita
Sandra / Terveiset päiväntasaajalta
Vierailija

Tosi mielenkiintoinen juttu. 🙂 nää asiat mietityttävät tosi paljon ja pitääkin tutustua tuohon one tree plantediin. Mulla on ollut jo hetken kunnon ilmasto / media ahdistus, josta olenkin juttua luonnostellut. Aihe on tosi hankala ja tuntuu, että jopa faktoja on välillä vaikea tulkita tai edes löytää mistään. 😀

Pirkko / Meriharakka
Vierailija

Olen myös tullut siihen tulokseen, että seniorina, joka oikeastaan on hurahtanut kunnolla matkailuun vasta parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, matkustan sen ajan, mitä kunto vielä kestää. Lisäksi reipas matkailu tasapainottaa kyllä hiilijalanjälkeä usein sen myötä, että harva paljon aikaa maailmalla viettävä omistaa kesämökin, jonne ajeltaisiin ehkä jopa viikottain. Sen jälkeen kun poliitikot ovat tehneet jotain isompia päätöksiä, joilla on Suomessakin oikeasti asioihin vaikutusta, niin voin harkita tekeväni jotain nykyistä isompaa tuon 2% suhteen. Olen aina valinnut suorat lennot jos sellaisia on ja en lennä koskaan vain siksi, että ”halvalla sai”, joten tuo puoli on jo ollutkin kunnossa. Kompensoinnin osalta ajattelen… Lue lisää »

Stacy Siivonen
Vierailija

Minulle kävi niin, että vasta aikuisiällä minulle selvisi, että olen matemaattisesti lahjakas. Päätin pistää tämän lahjani käyttöön. Siksi ajattelen päästöhommeleissa funktionalistisuutta, kapitalistisen järjettömyyden keskellä. Kommunismi poissuljettuna se on ainoa järjen valo maailmassa, ei siis mikään kymmenen tuhannen lumenin lamppu, mutta ehkä sadan. Kun minä menen diipimpään paikkaan, niin kuin viimeksi Kannonkoskelle, bussilla, niin oikeasti päästöni ovat negatiivisia, koska olin edesauttamassa sitä, että bussi sinne ylipäätään menee ja ettei linjaa käyttävien tarvitse hankkia omaaa autoa. Oma auto on ylipäätään pahis, koska sitä myöten tulee hankittua kaikkea roihnaa, kuten traileri, jolla sitten kiskoo hankkimansa veneen talviteloille. Se, ettei hanki autoa laisinkaan on… Lue lisää »

Virve
Vierailija
Virve

Kirjoituksesta innostuneena päätin kompensoida meidän Madeiran matkaa, jonka lokakuussa teimme. 40 puuta istutetaan sen kunniaksi Amazonin sademetsään 🙂 Ja kesällä muutama mökille mökkimatkojen kunniaksi.

Reeta
Vierailija

Mä olen sitä mieltä että ihmisen on hyvä matkustaa ja tutustua uusiin maihin, kulttuureihin ja elämäntyyleihin, vaikka sitten lentämällä! Se, että matkailee, opettaa kohtaamaan uusia erilaisia ihmisiä ja kunnioittamaan ympäristön monimuotoisuutta ja uskoakseni lisää ymmärrystä sille, miksi elinympäristöämme kannattaa suojella. Se, kuinka paljon kaiken ”ylimääräisen”, ihmisen henkisen kehityksen kannalta tarpeettoman ”krääsän” vuoksi tehdään edelleen lentomatkoja edistämään näiden turhakkeiden kaupankäyntiä ei ole minulla millään lailla faktana tiedossa, mutta oletan että tuotakin edelleen tapahtuu esim. vaate- ja muotibisneksessä. Onhan sitä maailmassa kaikenlaista muotiviikkoa ynnä muuta, joihin osallistujat varmasti lentävät ympäri maailman. Paljonko koko tätä ”krääsäkulttuuria” vähentämällä oikeasti voisimme hidastaa ilmastonlämpenemistä ja maapallon… Lue lisää »

Sofia / Project Forever
Vierailija

Tätä oli mielenkiintoista lukea, ja tykkäsin erityisesti siitä että olit elävöittänyt faktapainoitteista artikkelia omilla kokemuksilla ja tarinoilla! 🙂 Itse en oikein tiedä miten suhtautuisin koko ilmastokeskusteluun. Olen toki huolissani siitä suunnasta, mihin ilmasto-ongelmat ovat kehittymässä, mutta samalla en ole niin sinisilmäinen että uskoisin vain meidän suomalaisten ratkaisevan tämän asian. Se ei toki tarkoita, etteikö meidänkin pitäisi toimia. En vain näe yksilötason ratkaisuja riittävinä, vaan asiaa oikeasti ratkomaan tarvittaisiin radikaaleja yhteiskunnallisia muutoksia kaikissa suuren kulutuksen länsimaissa. Ilmastodilemmaan nitoutuu myös paljon muuta kuin matkustelu. Huomiota tulisi kiinnittää sen lisäksi ainakin myös ruokatottumuksiin, tehtaiden päästöihin, jäteongelmiin, pikamuotiin ja muuhun kertakäyttökulutukseen, sekä tuontiin (hyödykkeitä… Lue lisää »

Terhi
Vierailija

Henkilönä joka lensi ensimmäisen lentonsa vasta 20-vuotiaana ja on aina suosinut autoja (4hlö) ja busseja ennen kuin se oli mitenkään trendikästä, en jaksa kantaa suurta ahdistusta lennoista jotka lennän. En esim. julista itselleni 5 vuoden lentolakkoa siitä yksinkertaisesta syystä, että jokainen lento tässä iässä voi olla viimeinen.
Laivat saastuttavat yllättävän paljon, onneksi minun liikkumismuotoni merellä on purjehdus, hidas, mutta ympäristöystävällinen.

Sari / matkalla lähelle tai kauas
Vierailija

Mielenkiintoinen ja kattava juttu. Pohdin, että olemme matkustaneet vasta viimeiset kymmenen vuotta, joten voinko nyt ottaa historiasta takaisin ilmastoa? On todella harmillista, että asumme täällä periferiassa, mistä ulkomaille lähtö ilman lentoa on hankalaa. Pitäisikö muuttaakeski- Eurooppaan?

Sandra Nenonen
Vierailija

Nostan hattua kaikelle työlle, jota olet tehnyt tämän postauksen eteen. Paljon faktaa ja laskelmia, joita olit elävöittänyt omilla kokemuksilla ja kuvilla. Juttua on jopa niin paljon, että tämänkin postauksen olisi voinut jakaa useampaan artikkeliin. Toki, juttua varmasti riittää vielä lisää aiheen ympärillä. En ole itse ahdistunut lentämisestä, mutta mielestäni omat lentomääräni ovat varsin kohtuulliset suhteessa olemattomaan yksityisautoiluuni ja pieneen asuntooni ja kulutukseeni. Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että päästöistä ei pitäisi tehdä mitään sukupolvien välistä kiistaa. Ei 30 vuotta sitten puhuttukaan päästöistä tai ilmastonmuutoksesta (otsonikadosta hieman), vaan silloin oli muita päivänpolttavia ongelmia. Uskon, että ihmiskunnalla on olemassa ratkaisun avaimet tähänkin… Lue lisää »

Anna | Muuttolintu.com
Vierailija

Tosi kattava juttu ja asiaa tutkiskeltu monelta kantilta! Tykkään tuosta ajatuksesta istuttaa puita päästöjen kompensoimiseksi 🙂 Kieltämättä välillä tuntuu, että ilmastokeskustelu lähtee vähän lapasista siinä mielessä, että mediassa keskitytään pelkästään lentämiseen ja lihansyöntiin ja unohdetaan monet muut ongelmat. Tärkeä asia tietysti, mistä täytyykin puhua mahdollisimman paljon. Yksittäisten ihmisten tulee toki tehdä parhaansa ja pienilläkin teoilla voi olla iso merkitys kun ne leviävät. Mutta syyllistäminen pitäisi unohtaa ja ohjata mediassakin fokusta enemmän sinne, mitä isommat tahot voisivat asialle tehdä. Siellä ne ministerit vaan lentelee yksityiskoneilla eivätkä tee asioille mitään, samalla kun me osoittelemme toisiamme sormella jostain viikonlopun pihvistä….

Close Menu